Kuinka kovaa kovetettu puu on?

Kovettamalla lattiaa teemme tammesta jopa kolme kertaa iskunkestävämmän. Tämä tarkoittaa, että lattiaan ei tule tyypillisiä syviä kolhuja ja jälkiä, joita esiintyy helposti perinteisessä parkettilattiassa. Kovetettu puu on puulattia, joten se ei ole naarmuuntumaton, mutta syviltä jäljiltä, joita syntyy mm. parkettilattialle, kun pudotat vaikkapa lasin lattialle, voit enimmäkseen välttyä kovetetun puulattian kanssa. 

Syntyneet naarmut häipyvät näkyvistä yleensä lattian huollon (puhdistuksen ja huoltoöljyn levityksen) aikana, koska naarmut syntyvät yleensä vain öljykerrokseen. Jos itse puun pintaan tulee naarmu, naarmu on yleensä enintään 0,2 mm:n syvyinen, mikä tarkoittaa, että se häipyy suhteellisen hyvin näkyvistä lattian huollon aikana. Puulattiaa valittaessa on tärkeää, että huolehdit lattiasta etkä vedä raskaita huonekaluja lattiaa pitkin ja imuroit pois lian ja soran. 

Jos lattiassa on vaurioita, joista haluat päästä eroon, voit helposti vaihtaa vaurioituneen lankun. Ohjeet tämän tekemiseen löydät TÄÄLTÄ .

Kovuus mitataan Brinell-luvuilla. Brinell-asteikko on materiaalin kovuuden mitta, joka määritetään Johan August Brinellin keksimällä menetelmällä. Brinell-kovuus mitataan teräskuulalla, jonka halkaisija on 10 mm. Kuulaa puristetaan materiaaliin määrätyllä voimalla (tyypillisesti 3000 N) määrätyn ajan. Sitten lasketaan jäljelle jäävän jäljen pinta-ala ja suhde, newtonia neliömillimetriä kohti. Mitä suurempi arvo, sitä kovempi lattia. Puulajeista brasilialainen jatoba ja saarni ovat kovimpia ja mänty ja kuusi pehmeimpiä.

Eräiden eri puulajien Brinell-kovuus:

• Kovetettu puu 10
• Jatoba 7
• Saarni 4.0
• Koivu 3.8
• Tammi 3,7
• Pähkinä 3,4
• Mänty 1.6
• Kuusi 1.4

Brinell-kovuus mittaa plastista muodonmuutosta eli iskujälkiä, eikä se ole naarmuuntumiskestävyyden mittari. Vaikka kovetettu puu toimii hyvin Brinell-testeissä, se on silti herkkä pienten esineiden jälkille ja naarmuille.